D'Airot d'Airot – Массмедия
ЭстетикаИсторияСоставКонцертыАудиоВидеоТекстыМассмедияОбзорыМненияКонтактSuomi

POHJOLAN SANOMAT, 7.04.2006

Petroskoin pojat laulavat Suomeksi. Venäjänkarjalainen d’AIROT soittaa progebluesia

Bändi nimeltä d’Airot soutaa progressiivista bluesia suomen kielellä. Erityiseksi laulukielen tekee varsinkin se, että bändi on Petroskoista, Venäjän Karjalasta.

Laulaja-kitaristi E. Jakobson on taustoiltaan inkerinsuomalainenja puhuu suomea äidinkielenään. Hän sanoittaa laulut.

- Muut bändin jäsenet ovat kiitettävästi hyväksyneet suomen kielen, eivätkä ole valittaneet siitä. Kieli on vain muoto, Jakobson kertoo. Venäjänkielinen kitaristi Grigori Zimin ei pidä suomenkieltä ongelmana. - Jakobson kyllä kertoo meille, mistä biisit kertovat, Zimin sanoo. Laulajan mukaan suomen käyttö on hänelle henkilökohtainen valinta,mutta osaltaan myös poliittinen ratkaisu. Vähemmistökielellä laulaminen nostaa omaa kulttuuria Karjalan tasavallassa. - Laulan suomeksi, koska minulla on vahva kansallistunne. Aikoinaan joku kysyi, miksi ette soita englanniksi, mutta haluan laulaa suomeksi, laulaja perustelee. Jakobsonin ja muiden d’Airottilaisten hyvä ystävä, myös petroskoilainen Santtu Karhu ja Talvisovat laulaa karjalaksi, D’Airot sai nimensä Karhun laulun "Airotoi veneh" innoittamana. Me olemme Santun airottoman veneen airot D-kirjain tulee ranskan kielestä, Jakobson selvittää.

Ei enää tsuhna-vihaa

Jakobsonin mielestä Venäjän Karjalassa suomenkielisten kulttuuri nojaa yksittäisiin ja erillisiin toimijoihin. Hänestä paluumuutto Suomeen synnyttää ongelmia. - Poismuutto on ongelma siinä mielessä, että kulttuurilta viedään pohja. Jakobson kertoo, että Petroskoissa ei esinny syrjintää suomenkielisiä kohtaan. Finnjäveliä eli tsuhnaa suvaitaan.

D’Airot-yhtyeen basisti Aleksei Koblikov (vas.) ja laulaja E. Jakobson (toinen oikealta) ovat taustoiltaan inkerinsuomalaisia. Kitaristi Grigori Zimin (oik.)ja rumpali Jevgeni Klimov eivät pidä laulukieltä ongelmana.

- Enää ei ole tsuhna-vihaa. Tummia kohtaan toleranssi on pienempi, Tshetshenian vaikutuksesta, hän puntaroi.

Jakobson opettaa päivätyönään suomen kieltä ja kääntänistä Petroskoin yliopistossa.

- Petroskoissa puhuttu suomi on erilaista kuin Suomessa. On mielestäni luonnollista, että venäjän ja historian vaikutus näkyy, hän pohtii.

Dingo-huuma tunkeutui 80-luvulla myös Venäjän Karjalaan Petroskoin poikien kasettinauhureihin. - Kuuntelimme Dingoa ja meille naurettiin. Kaikki sanoivat, että Suomessa Dingo on teinityttöjen bändi, Jakobson muistelee hymähdellen. Myös Pauli Hanhiniemen karhea ääni kosketti Jakobsonia, kun he Petroskoin Suomi-on-reissä kuuntelivat suomirokkia muun muassa radiosta.

- Vasta myöhemmin tajusin, mitä Hanhiniemellä oli ripitettävää, kun suomalainen kulttuuri ja kieli on auennut minulle paremmin.

Ohjelmistossamme on laulu "Tästä asti aikaa", mikä on kunnianosoitus hähelle. Jakobson muistaa Hanhiniemen sanoneen, että Kolmannesta naisesta tuli "rahapussi" ja sen vuoksi lähti lätkimään yhtyeestään.

- Jos ajatellaan liikaa vain rahaa, niin taide unohtuu, Jakobson linjaa.

Keikkoja Suomessa

D’Airot keikkaili kesäkuussa Peräpohjolassa, Kemin Koodissa ja Tornion Umpitunnelissa. E.Jakobsonin mukaan he esintyvät mielellään Suomessa, vaikka ovat suosittuja myös Petroskoissa. Yhtyeelle tutuin kaupunki Suomessa on Oulu.

- Oulu on meidän ykköspaikkamme. Meillä on siellä ystäviä ja keikkailemme siellä noin kaksi kertaa vuodessa. D’Airot on käynyt myös muun muassa Rovaniemellä, Haaparannalla ja Lahdessa. Jakobson luettelee,

Syyskuussa d’Airotin voi nähdä taas Oulussa ja tammikuussa Pelkosenselällä Pyhä Unplugged-tapahtumassa. Uutta levyä Jakobson kaavailee ensi vuodeksi.

SARI PÖYHÖNEN

 

  © 1998–2015