D'Airot d'Airot – Estetiikka
EstetiikkaHistoriaKokoonpanoKeikatAudioVideoTekstitMediaVieraskirjaYhteysРусский
Puolentoista vuosikymmenen ajan kollektiivin taiteellisena lähtökohtana on ollut suomenkielisyys sanallisen osaston puolella sekä repertuaarin rakentaminen vain omien kappaleiden varaan. Alussa raamit olivat todella tiukat eivätkä antaneen periksi vähääkään. Bändin siirryttyä väliaikaisesti niin sanotusti telakalle alussa valitusta linjasta oli pakko poiketa jokseenkin kaikkien hämmästykseksi. d'AIROTista jääneet kiukkuiset rippeet parin vuoden ajaksi saivat mahdollisuuden kasvattaa suvaitsevaisuuttaan paikallisessa Kivatsh-baarissa niin sanottuna torstain housebändinä. Se nimetön kausi kuitattiin petroskoilaisen 1990-luvun rock-musiikin kronikkoihin tallentamalla vähin äänin kymmenkunta englanninkielistä klassikkoa. Sitä Moody Bluesiksi ristittyä levyä tuskin kuulee missään Venäjän vihdoin hyväksyttyä tekijäoikeuslainsäädännön.

D'AIROTin taiteellisen puolen kielipolitiikan peruskallioksi valittiin aikoinaan enäjän Karjalan suomalaisten, karjalaisten ja vepsäläisten laajamittainen kansallistunteen nousu, joka on tuntunut vahvana kautta 1990-luvun ja vaikuttanut pitkälti Karjalan kansallisen älymystön ajatteluun. Linjaa on sinnikkäästi pyritty seuraamaan, mikä näyttää jälleen paradoksaaliselta ajan myötä tapahtuneen alkuperäiskokoonpanon listimisen taustaa vasten. Henkiset heilahtelut puoleen ja toiseen, vähän väliä kuullut suosittelut kielenvaihdosta eivät näy nykyisessa d'AIROTin kieliasussa. Tosin jokapäiväisessä toiminnassaan ainakin keikkamaljojen kohottelussa kollektiivi pysyy valtakielen rattaissa.

Alun trubaduurimeininkien jälkeen musiikillisella puolella rajoitteet eivät ole sanottavasti määränneet ajattelua. Varsinkin 90-luvun puolessa välissä yritettiin kohottaa hattua kaikkinaiselle kokeilulle. Dekoratiivisuuden kohokohdaksi tuli Boheemi, jolla kuuluu koreilevuuden lomasta sitä iänikuista selkärankaa eli rapakontakaista juurimusaa, jonka sointujen peruskiertoa on pyritty iskostamaan kotoiseen maaperään. Tuloksien haussa on kuljettu korva höröllään niin mustaihoisten kuin siniveristenkin oppi-isien perässä.
 
  © 1998–2015