D'Airot d'Airot – Концерты
ЭстетикаИсторияСоставКонцертыАудиоВидеоТекстыМассмедияОбзорыМненияКонтактSuomi
D'AIROT:
Nelipäinen kuriositeetti, eli Öitä Mummon lattioilla

intro: Oi niitä aikoja, kun kunnianhimoista pyytettä oli liiankin kanssa! Paljolti sivusta tuli seurattua paikallisten karhujen ja revolvereiden kurvailuja länsirajan tuolla puolen - oma taas poika joutui puremaan hammasta ja panettelemaan maita ja mantuja. Ei ihmettä, että itsensä Karjalan suomenkielisen nuorisomusiikin lippulaivaksi julistanut d'Airot lopahti, tilalle jäi toteuttamatonta unelmaa ja hiipuvaa Duo-henkeä, jonka voimin tosin saatiin v. 2002 l'Acoustique-levy. Samoina Duo-aikoina viritettiin kontaktit lahtelaisten kanssa. Oltiin kitaristi Grigori Ziminin kanssa tekemässä iskua Suomen napaan, Kärsämäkeen ja sieltä lähdettiin mummolaan Lahteen. Tulipa koluttua jokaikinen mesta, ohjelmatoimistot, myyntipäälliköt ja näiden sijaiset nähtiin ilmielävinä - kaikki tuo suurimmalta osin varsin nuivin tuloksin. Jossain vaiheessa Hara Järvinen sakkeineen tuli Sokkarin kahvilaan treffeille, missä ideapitoista jutustelua käytiin ja sikarin sauhuja riitti tunniksi jos toiselle. Lahti jäi odottelemaan vuoroaan, sillä 2002 kesän rundin jälkeen akustinen Duo tajusi kuluttaneensa kvarteton jäämistöt puhki, ja Selkämeren huuruissa sähköinen d'Airot alkoi häämöttää jälleen. Se kasattiin telakalta pystyyn keväämmällä, siirrettiin jonkin verran nappuloita ja vietiin kohta Suomen laitumille Haapavesifolkkeihin. Mennyt vuosi elettiin paljon nostalgian, mutta myös innokkaan renessanssin hengessä.

riffi: Erään täkäläisen sanontaa ettei istuvan alle portviiniä mukaillen oli käännyttävä kovaotteisen politiikan puoleen, eikä suotta. Syksyn puolella 2003 alettiin rakentaa meilisiltaa Lahteen ja antaa vihiä Järvisen pojalle konkkaronkan kapasiteeteistä. Ennen pitkää sieltä kysyivät näytteitä ja "tulkaa, sillä kaikki on valmista" - ilmoittivat. Mukaan tuli myös Hämeen taidetoimikunnan pääsihteeri Sirpa Niinioja, tarjosi keikkaa Hämeenlinnan O'Maggie's -irkkubaarissa, hauskaa seuraa ja ylläpitoa illaksi. Maaliskuisena aamuna lähdettiin NKP:n aluekomitean johtajan tapaan mustalla "Volgalla" rajalle ja sieltä ystävämme Jukka Salon marinhuuruisen ullakon kautta porhalsimme etelää kohti, Lahteen, missä odotteli Eevi Pylsyn siisti yksiö kaupungin ydinkestustassa. Tarjottuaan pojille kaalikeittoa ja muita mummon herkkuja, hän kertoi laittavansa peti valmiiksi ja menevänsä "potrushkan luo yöks'".

Hämeenlinnan keskusta paljastui pelkäksi yksisuuntaiseksi kaduksi, syystäkö arvokas pääsihteeri joutui puolen tunnin verran ravaamaan päästään pyörähtäneen "Volgan" perässä, kunnes siitä löytyi jarru. Irkkukapakan porukka katseli jänniuttyneenä lätkämatsia sillaikaa kun putkivahvistimet lämpenivät ja kaljat vaihtoivat olinpaikkaansa. Sitten pikkuperjantain fiilis lähti hyvään nousuun, hämäläinen viritti hanakkuutensa sen verran, että huudeltiin "encorea" ja eräs babyface jopa siirsi tärkeät tapaamisensa tuonnemmaksi jäädäkseen loppuun asti. Ei hyvää ettei pahaakaan. Sydänyössä keskellä Suomen korpea generaattori menetti remminsä, niin että Lahteen mustamaija tuli vähin valoin ja äänin liikuskellen sivukujia pitkin.

Aprillin antimia oli käynnit musiikkiliikkeissä ja, tietty, kirppiksilla, peräti sijoitusarvoinen panttilainaamo löytyi listalta. Keikkapäivänä samaisen Sokkarin nurkilla tavattiin Runorockin Jarttu Mustonen, todettiin maittemme välisten suhteiden varjopuolen auenneen ja ei muuta kuin kamoja virittämään. Viikon pituisen tapahtuman pointtina oli mm. se, että samalla lavalla kohtaisivat esiintyjät Karjalasta ja Suomen huippurokkarit: uuden tulokkaan d'Airotin kylkiäiseksi tuli akustinen Kari Peitsamo ja seuraavana päivänä Torvessa mörähtäneen Santtu Karhun kyytipojaksi yhtä legendaarinen Tuomari Nurmio. Esileikiksi vedettiin siivu Kolmatta Naista, mikä olikin täysi yllätys jengille ja oikeaan tilaan virittänyt täysiosuma, jonka jälkeen autenttinen tuotanto laski otolliseen maaperään.

Paluumatkalla pohdittiin kokemisia. Jälleen kerran itkun ja tuskailun puolelle jäi se, että Lahden kokoisessa paikassa jaksaa ja voi maineikas rokkimesta kunnon kamoineen, backstageineen, saundeineen ja vetäjineen, että se on kyllästetty rokin ja pitkien perinteiden hengellä, eikä kaksi kertaa isommasta kotikonnusta löydy muuta kuin jetseträkälä Kivatshin hääppöinen koroke. Mutta kohta Suomen kartta tuli pistää tarpeettomana kätköön - oli alkamassa monttua joten suut oli pantava suppuun ja keskityttävä maallisempaan.

 

  © 1998–2015